SK-podcast – tutustu Satakunnan alueen historian kipeisiin salaisuuksiin

Suositeltava kuva SK podcast – tutustu Satakunnan alueen historian kipeisiin salaisuuksiin - SK-podcast – tutustu Satakunnan alueen historian kipeisiin salaisuuksiin

SK-podcast on mielenkiintoinen vaihtoehto sinulle, joka haluat tutustua Satakunnan alueen historiaan hieman tavallisuudesta poikkeavasta näkökulmasta käsin! Tässä podcastissa käsitellään nimittäin sen historian kipeitä kohtia ja järkyttäviä tapahtumia. Podcastissa tutustutaan muun muassa kirvesmurhaaja Koljoseen ja kerrotaan porilaisten 165 vuotta kestäneestä häpeästä. Myös alueen Puuvillatehtaan jättimäistä tulipaloa käsitellään tässä jännittävässä ja mielenkiintoisessa podcastissa, johon sinun kannattaa ehdottomasti tutustua, jos Satakunnan alueen historian kipukohdat kiinnostavat.

Post kuva SK podcast – tutustu Satakunnan alueen historian kipeisiin salaisuuksiin Kirvesmurhaaja Koljosen surullinen tarina - SK-podcast – tutustu Satakunnan alueen historian kipeisiin salaisuuksiinKirvesmurhaaja Koljosen surullinen tarina

joulukuuta 1910 Lahdessa syntynyt Toivo Harald Koljonen tuli myöhemmin surullisen kuuluisaksi tekemästään murhasta, jonka vuoksi häntä alettiin kutsua kirvesmurhaajaksi sekä Kirves-Koljoseksi. Murha tapahtui Satakunnassa, Huittisissa, Karhinniemen kylässä, jossa Koljonen murhasi viisihenkisen perheen sekä heidän naapurissaan asuneen naisen. Murhan motiivista ei saatu täyttä selvyyttä ja Koljonen tuomittiin kuolemaan. Hänet teloitettiin Kärsämäen ampumaradalla Maariassa 21. lokakuuta 1943. Hän oli kuollessaan 32-vuotias.

Jo Toivo Koljosen varhaiselämä oli haasteellinen ja vaikea, sillä hän syntyi vähävaraiseen perheeseen. 13-vuotiaana hän oli vastuussa toimeentulostaan ja omasta elämästään vanhempiensa eron myötä. Osittain hän elättikin itsensä näpistämällä sekä pienillä rikoksilla.

Talvisodassa hän palveli Jalkaväkirykmentti 11 -rykmentin riveissä, jota kutsuttiin myös Ässärykmentiksi. Rykmentti toimi Karjalan kannaksella. Sodan jälkeen hän kuitenkin hakeutui huonoon seuraan ja osallistui useisiin polttoainevarkauksiin. 1941 hänet tuomittiin kuritushuoneelle lähes viideksi vuodeksi. Vuonna 1943 hän onnistui karkaamaan vankeudesta. Hänen etsintäkuulutuksensa luettiin jopa radiossa Suomen Tietotoimiston uutisissa, mutta toisaalta häntä pidettiin melko harmittomana vankina eikä hänen karkumatkastaan oltu erityisen huolestuneita. Vankilapako johti kuitenkin murhaan ja lopulta Koljosen teloitukseen.

Vaikka kirvesmurhat eivät saavuttaneetkaan enää Koljosen tuomion jälkeen kovin suurta julkisuusmyllyä, jäi tapaus kuitenkin alueen asukkaiden mieliin pitkäksi aikaa. Vielä vuosikymmenten jälkeenkin osalle paikkakuntalaisista oli erittäin vaikeaa suhtautua luontevalla tavalla henkilöihin, joiden sukunimi sattui olemaan Koljonen. Sukunimi on alueella yleinen, joten Koljosen kirvesmurhalla on ollut kauskantoiset vaikutukset hyvin monen ihmisen elämässä.